Geologian vuosi 2016

Geotiedon hyödyntäminen säästää yhdyskuntarakentamisessa

Yhdyskuntarakentamisen teema-alueella toiminnan pääpaino oli kertomusvuonna tarvelähtöisissä, yhteisrahoitteisissa tutkimuksissa, joiden keskeisiä teemoja olivat edelleen yhdyskuntien kiviainekset, pohjaveden saatavuus ja ympäristöhaittojen ehkäiseminen. Rakentamisen geomallien kehitystyö konkretisoituu vaiheittain projekteiksi ja uusiksi toimintamalleiksi.

GTK vahvistaa asemaansa yhdyskuntarakentamisen geologisten tietovirtojen kansallisena hallinnoijana ja palveluratkaisujen tuottajana sekä pohjaveteen ja sijoituspaikkoihin liittyvien geologisten palveluratkaisujen osaajana.

Geologista tietoa kasvukeskusten kaavoitukseen

Yhdyskuntarakentamisen suunnittelua ja toteuttamista palvelevien 3D-mallien toteutus käynnistyi kasvualueilla, ja kaupunkimallin geomallin kansallinen määrittely ja sovittaminen GTK:n keskitettyyn tiedonhallintajärjestelmään aloitettiin.

Yritysyhteistyö kiviaineshuollon kehittämisprojektissa ja kaupunkimallien hyödyntämiseen liittyvä, laajan toimijajoukon yhdistävä CityGeoModel-projekti Tampereella etenivät. Geomallikonseptin kehittäminen on edennyt Tampereen kaupungin rakennusviraston kanssa pilottialueella, jonka tutkimukset valmistuvat keväällä 2017. Digitalisaation kärkihankkeeseen liittyvä yhteistyö SITO:n kanssa täydentää osaltaan kokonaisuutta 2017 alkaen. GTK osallistuu geomallien SmartBuildingFinland-toimintaan.

Valtakunnallisen pohjatutkimusrekisterin kattavuus laajeni suunnitellusti maankäytön painopistealueilla. Pohjarakentamiseen liittyvät aineistopalvelut (pohjatutkimustiedot ja taustapitoisuustiedot) mahdollistavat merkittävän systeemitason tehostumisen; geologisen osaamisen ja kerätyn tiedon hyödyntäminen voi tuoda vuositasolla jopa kymmenien miljoonien eurojen kustannussäästöjä.

GTK edisti geotiedon hyödyntämistä kasvukeskusalueilla tarjoamalla Tapir-verkkopalvelussa tietoa mm. kantavuudeltaan erilaisten maa-alueiden sijainnista, geoteknistä pohjatutkimustietoa ja taustapitoisuustietoa.

Pohjarakentamiseen liittyvä pääkaupunkiseudun pehmeikköalueiden mallinnustyö valmistui rajausten osalta. Helsingin Malmin alueen saviselvitys valmistui tilaustyönä.

Sijoitustutkimustiedon kysyntä kasvaa

Ydinlaitosten ja käytetyn ydinpolttoaineen turvallista pitkäaikaissijoittamista tukeva tutkimus jatkui kansainvälisenä yhteistyönä ja voimayhtiöiden toimeksiantoina. Käytetyn ydinpolttoaineen osalta uutena avauksena on sijoituspaikkavalintaan liittyvän osaamisen kaupallistaminen kansainvälisille markkinoille. Ensimmäinen kansainvälinen toimeksianto osana Posiva Solution Oy:n vetämää konsortiota varmistui toimintavuoden lopussa.

Pohjavesialueiden rakennekartoitukset jatkuivat

Resurssien käytön pääpaino kohdistui pohjavesialueiden rakennekartoituksiin vesihuoltoratkaisujen tukemiseksi, vesistöhaittoja aiheuttavien happamien sulfaattimaiden yleiskartoitukseen sekä tietopalvelujen kehittämiseen.

Pohjavesialueiden rakennemallinnus jatkui vesienhoidon toteutusohjelman mukaisesti pohjaveden hyödyntämisen kannalta otollisimmilla kohteilla. Pohjavesisektorin sähköistä palvelukonseptin määrittelyä jatkettiin siten, että GTK:n tiedot ovat tulevaisuudessa linkitettävissä ympäristöhallinnon tietoihin.

Pohjavesialueiden rakennekartoituksen raportointitavoitteista jäätiin huolimatta käynnissä olevien projektien ennätyksestä. Pohjaveden virtausmallinnus osana rakennekartoituksia sai yhä merkittävämmän roolin. Pohjavesitutkimuksissa suora yritysyhteistyö vahvistui. Pohjavesialan vientiprojekteja valmistellaan useaan maahan.

Loppuvuonna käynnistyneessä Lapin II ja päättyneessä Pohjois-Pohjanmaan III Poski-ohjelmassa selvitettiin kiviaineshuollon ja pohjavesivarojen hyödyntämisen yhteensovittamista. Jo 1990-luvulla käynnistynyt ja SYKE:n, GTK:n, ELY-keskusten, maakuntaliittojen, kuntien ja kiviainesyritysten yhteistyönä toteutettu Poski-ohjelma saadaan Lapin II Poski -projektin myötä päätökseen vuonna 2018.

Happamien sulfaattimaiden yleiskartoituksen valmistuminen viivästyy vesienhoidon toteutusohjelman tavoiteaikataulusta (2015) siten, että toimintavuoden 2016 loppuun mennessä 66 % tavoitteesta on saatu kartoitettua; koko Suomen osalta kartoitus valmistuu vuonna 2020.

Turvevarojen inventointi toteutui tavoitteen mukaisesti

Turvevarojen inventointi ja soiden luonnontilaisuusluokitus jatkuivat. Resurssien käytön painopiste oli edelleen turvevarojen inventoinnissa ja sen tulosten digitaalisessa julkaisemisessa. Tulosten käyttö on yhteiskunnallisesti laajaa sekä maankäytön suunnittelussa ja moninaiskäytön kehittämisessä että raaka-ainevarojen käytön suunnittelussa; yli 90 % tuotannossa olevista turvetuotantoalueista ovat alun perin GTK:n inventoimia. Kertomusvuonna TEM:n määrittelemä inventointitavoite 25 000 ha saavutettiin. Turvevarojen inventointi kohdistettiin yhdessä alan teollisuuden kanssa.

Suomen soiden rajausaineisto valmistui, ja mahdollistaa valtakunnallisen soiden luonnontilaisuusluokituksen loppuunsaattamisen vuonna 2017. Turvevarojen hyödyntämiseen liittyvien vesistövaikutusten tutkimuksen osalta edettiin merkittävästi, ja järviparien pohjasedimenttien vertailututkimuksen tulokset julkaistiin kansainvälisesti. Turvevarojen tilinpito -verkkopalveluun liitettiin runsaasti suokohtaista ja alueellista tietoa teollisesti hyödynnettävistä turvevarannoista, soiden luonnontilaisuusluokituksesta sekä soiden käyttöön liittyvistä rajoitteista.