Geologian vuosi 2016

Mineraalialan tutkimustoiminta on aktiivista ja kansainvälistä

Mineraalitalous-teema-alueella GTK edistää mineraalisten raaka-aineiden hyödyntämistä ja jatkojalostusta sekä ratkaisujen luomista kehittyviin materiaalitarpeisiin.

GTK:n tehtävään on aina olennaisesti kuulunut maankamaran raaka-ainevarojen pitkäjänteinen arviointitoiminta. Tämän ydintoiminnan vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen jatkui kertomusvuoden aikana. Mineraalivarojen tutkimukseen ja malmipotentiaalin kartoitukseen liittyvän GTK:n toimintamallin uudistamista kiirehdittiin. Uudet primäärituotteet (tiedot, raportit) määriteltiin ja toiminnan projektirakennetta tehostettiin.

GTK on jo vuosia toiminnallaan edistänyt mineraalipolitiikan muotoilua ja sen konkretisointia toimintaohjelmiksi ja -suunnitelmiksi. Vuonna 2015 laadittua kaivannaisalan tutkimusstrategiaa pyrittiin kertomusvuonna viemään käytäntöön erilaisten rahoituskanavien kautta. Valitettavasti kotimaassa ei toistaiseksi ole tunnistettu merkittävää ohjelmaa, jonka kautta tavoitteita voitaisiin laajalla rintamalla edistää, joten käytännössä on jääty yksittäisten toimenpiteiden tasolle.

Maailmantalouden kasvun hidastuminen on aiheuttanut raaka-aineiden hintojen laskua, minkä seurauksena globaalit malminetsintäinvestoinnit ovat vähentyneet. Tämä johti myös GTK:ssa mm. koetehtaan ja rikastustekniikan laboratorion tilauskannan supistumiseen.

Malmiyhtiöille suunnatun (Invest-in) toiminnan vaikuttavuus ja GTK:n palvelujen kysyntä kärsi niin ikään matalasuhdanteesta. Toisaalta näyttää, että syvin aallonpohja malminetsintäinvestoinneissa on sivuutettu. Suomessa aloitti vuoden 2016 aikana yli 10 uutta yritystä malminetsintätoiminnan kohdistuen erityisesti nikkeli-, kulta-, litium- ja suomugrafiittikohteisiin.

GTK luopui vuoden 2016 alussa omasta kallionäytteenotosta ja siirtyi kokonaan ostopalvelujen käyttäjäksi.

Tietämys Suomen mineraalivarannoista vahvistui

GTK:n toiminnan volyymin pääpaino oli edelleen mineraalivarat ja raaka-ainehuollon tulosalueella. Mineraalipotentiaalikartoituksen painopisteet olivat kullan (Au) sekä nikkelin (Ni) ja kuparin (Cu) tutkimuksissa. Kokonaisarvioinnit näistä mineraaleista valmistuivat ja osoittavat hyvän etsintäpotentiaalin. Arktisten alueiden mineraali-atlas valmistui laajana kansainvälisenä yhteistyönä.

Aikaisemmin huonosti tunnetun Keski-Suomen malmipotentiaalia selvittäneen alueellisen projektin tulokset julkistettiin. Fosfori- (P) ja REE -alkuaineita selvittäneiden projektien tulokset julkistettiin. Kaikkiaan mineraalipotentiaaliraportteja valmistui 33 kpl ja mineraalien esiintymiseen ja tutkimukseen liittyviä tutkimusraportteja 44 kpl.

Suomen uusi kallioperäkartta 1: 1 000 000 valmistui. Lopullisen määrittelydokumentin valmistuminen siirtyi vuodelle 2017.

Yhteistyö mineraalialalla on vilkasta

Yhteistyö Tukesin kanssa tiivistyi edelleen sovittujen tavoitteiden mukaisesti. Konkreettinen määrittelytyö keskittyi malminetsintäyhtiöiden tuottamien tutkimusaineistojen saatavuuden parantamiseen, tietovirtojen harmonisoinnin suunnitteluun ja yhteisen palveluvision hahmotteluun. Tietovirran tekninen harmonisointi etenee GTK-Tukes-yhteisprojektina vuosina 2017–2018.

Yhteistyötä epäorgaanisen materiaalitutkimuksen alueella on vahvistettu ja osaamisen kehittymistä tukevaa tutkimusta on suunnattu mineraalitalouden, materiaalitutkimuksen ja kaivosympäristötutkimuksen alueille. Mineral prospecitivity modeller -kehitystyö yhteistyössä TEKES:in ja yritysten kanssa edustaa strategian mukaista ulospäin suuntautuvaa innovaatioyhteistyötä.

Mineraalialan innovaatioekosysteemin vahvistamiseen liittyen tehtiin päätös materiaalitutkimuksen yhteislaboratorion perustamisesta Aallon ja VTT:n kanssa Otaniemen kampukselle. Yhteislaboratorioon sijoitetaan myös Suomen Akatemian FIRI-rahoituksella hankittavat uudet laitteistot. Lisäksi on valmisteltu aloitteita vahvojen teemakohtaisten osaamiskeskittymien synnyttämiseksi geotieteisiin Suomessa sekä kahdenvälisin että kansallisin toimenpitein. Oulun yliopiston kanssa perustettiin geokemian yhteisprofessuuri. Yhteistyötä yliopistojen kanssa tiivistettiin.

GTK on eurooppalainen mineraalialan osaaja

GTK toimii ydinpartnerina alkuvuonna 2015 perustetussa EIT Raw Materials KIC -konsortiossa, jossa on mukana yli 100 toimijaa teollisuudesta, yliopistoista ja tutkimuslaitoksista. EIT-Raw Materials -rakenteen positiiviset vaikutukset näkyvät projektitulosten ohella myös GTK:n verkostopääomana Euroopassa. Positiivinen tulos on KIC-toiminnan (Knowledge and Innovation Communities) ja rahoituksen vahvistuminen. GTK on yksi konsortion aktiivisimpia toimijoita projektien määrällä mitattuna.

GTK osallistui aktiivisesti myös ERANET Applied Geosciences -valmisteluun ministeriön kanssa yhteisesti sovituin reunaehdoin. Rakenteessa GTK:ta kiinnostaa erityisesti mineraalivaroja koskeva yhteistyö ja EU:n yhteisten tietoinfrastruktuurien määrittely ja toteutus.

GTK on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan Horisontti 2020 -ohjelman sisältöön sekä kansallisten tukiryhmien että Euroopan raaka-aine innovaatiokumppanuuden ja ETP-SMR:n kautta. Tavoitteena on ollut mineraalisten raaka-aineiden primäärituotannon sekä kiertotalousteemaan sopivien ratkaisujen merkityksen korostaminen. Vuonna 2016 julkaistu EIP-RM Scoreboard -selvitys osoitti, että raaka-ainesektorilla tarvitaan vielä EU-tasolla ponnisteluja omavaraisuusasteen lisäämiseksi.

Toimintavuoden aikana GTK liittyi partnerina useampaan Horisontti 2020 -projektiin. EIT RawMaterials -konsortion sisäisissä projektihauissa GTK onnistui erinomaisesti päästen mukaan kymmeneen uuteen projektiin, joiden tulovaikutus (EIT KAVA -rahoitus) noussee tulevina vuosina yli miljoonaan euroon.

Aktiivisena jäsenenä EuroGeoSurveys-järjestössä (EGS) GTK on osa eurooppalaisen geoalan tutkimuksen ja informaatioinfrastruktuurin verkostoa.