Geologian vuosi 2016

Vietnam innovoi ja sopeutuu

Vietnam on noussut 20 vuodessa vähiten kehittyneiden maiden joukosta alemman keskitulon maaksi, ja nopea talouskasvu näyttää jatkuvan edelleen. Suomi on ollut osaltaan tukemassa Vietnamia erilaisten kehitysyhteistyöhankkeiden kautta. Nyt käynnissä on kolme viimeistä lahja-apuun perustuvaa hanketta, joiden jälkeen maat jatkavat laajemmassa, kaupallistaloudellisessa yhteistyössä.

Suomalaista erityisosaamista ovat perinteisesti olleet vesi- ja metsäosaaminen, nyt yhteistyön kärkeen on noussut myös innovaatiotoiminta.

– Vietnamissa on visio, että heistä tulee innovaatiokansakunta. Innovaatiokumppanuus Suomen kanssa tarkoittaa innovaatiopolitiikan kehitystä, korkeakouluyhteistyötä ja start up -toiminnan tukea esimerkiksi yrityshautomoiden kautta, kertoo erityisasiantuntija Annika Kaipola ulkoasiainministeriöstä. Kaipola työskentelee Suomen suurlähetystössä Hanoissa.

Vietnamin start up -yritykset syntyvät erityisesti erilaisten it-ratkaisujen ympärille. Ovet ovat avoinna myös suomalaisille yrityksille, joille Kaipolan mukaan maassa on hyviä mahdollisuuksia.

– Yli 90 miljoonan ihmisen markkina kasvaa ja tarpeita on paljon. Poliittisesti ympäristö on aika stabiili ja kommunistisesta järjestelmästä huolimatta yritykset voivat menestyä hyvin. Sinnikkyyttä ja innostusta ehkä vaaditaan tavanomaista enemmän.

Erityistä tarvetta Vietnamissa on ympäristöä tukeville teknologioille sekä ilmastonmuutoksen vaikutuksia minimoiville sopeutumistoimille ja tutkimukselle. Tässä myös GTK on ollut mukana.

Muutoksiin on valmistauduttava

GTK ja Vietnamin luonnonvarat- ja ympäristöministeriön alaiset tutkimusorganisaatiot SIHYMECC ja CEWAFO tutkivat maan vesivarantoja ympäristömuutosten vaikutusten näkökulmasta. Vietnam on yksi maailman haavoittuvimmista maista ilmastonmuutoksen suhteen.

Rannikkoalueet ovat vaarassa, kun merenpinta nousee ja suolaantuminen lisääntyy, toteaa Vietnamin kehitysyhteistyötä Suomessa koordinoiva tarkastaja Minna Hares ulkoasiainministeriöstä.

– Mekongin alajuoksulla asuu yli 20 miljoonaa ihmistä, joista suurin osa saa elantonsa maanviljelyksestä, riisinkasvatuksesta ja kalastuksesta. He ovat riippuvaisia vedestä ja veden laadusta, Hares sanoo.

Ulkoasiainministeriön rahoittamassa IKI-hankkeessa tehtiin erilaisia pinta- ja pohjavesimallinnuksia kahdessa Vietnamin provinssissa.

– Tätä arvokasta tutkimustietoa ja mallinnusten metodologiaa vietnamilaiset kertoivat pyrkivänsä replikoimaan muilla alueilla. Tietyn alueen vesivaroihin liittyvät tulokset ovat hyvin paikallisia eikä niistä voi vetää koko maata kattavia johtopäätöksiä, Annika Kaipola jatkaa.

Minna Hares muistuttaa, että paikallisen kumppanin kapasiteetin kehittäminen on keskeinen tavoite tämäntyyppisissä hankkeissa.

– Erityisen arvokasta on, että kumppaniorganisaatiosta tehtäviin osallistuu nuoria asiantuntijoita, niin kuin tässä hankkeessa tapahtui, Hares kiittelee.

Suomi on tehnyt yhteistyötä Vietnamin kanssa 1970-luvulta lähtien. Minna Hares ja Annika Kaipola kannustavat yrityksiä ja erilaisia tutkimusorganisaatioita hakeutumaan edelleen yhteistyöhön Vietnamin kanssa. Uudenlaisia kumppanuuksia on luvassa.