Geologian vuosi 2016

Tietotuotteita jalostetaan palvelumalleiksi

Geolologisen tiedon saaminen entistä laajemmin koko yhteiskunnan käyttöön on GTK:n keskeinen pitkän aikavälin tavoite. Tämä edellyttää tehokasta ja kattavaa geotiedon kokoamista myös ulkoisia tietovirtoja hyödyntäen, tiedon järjestämistä ja jalostamista sekä jakelua käyttäjille tarkoituksenmukaisella tavalla. Tätä kokonaisuutta koskevat tavoitteet ilmenevät keskeisesti Digitaalisuus-teeman agendalla. Se kuvaa koko tietoprosessin (tiedonkeruu–jalostus–jakelu) uudistamisen avainkohdat sekä uudet, osin yhteistyössä yritysten kanssa toteutettavat palvelumallit, joilla pyritään kytkemään GTK:n tarjooma osaksi asiakkaan arvoketjua. Erityisesti pyrkimys uudenlaisten teknisten geotietovirtojen haltuunottoon korostuu jatkossa.

Digitalisoitu tiedontuotanto muodostaa merkittävän osan GTK:n itselleen asettamasta Geotietokeskus 3.0 -tavoitteesta. Toisena painopisteenä on uutta teknologiaa hyödyntävät hajautetut tiedontuotannon ratkaisut. Vaikuttavuus näkyy sekä verkostoyhteistyön vahvistumisena että oman toiminnan tehokkuuden kasvuna.

Kehittämistoiminnan käytännön työ jaettiin kertomusvuonna kolmelle lohkolle: (1) prosessien kehittäminen, (2) kokonaisarkkitehtuuri (KA) ja (3) palvelutarjooman kehittäminen. Tiedontuotantoprosessien uudistamisella pyritään koko organisaation kustannustietoisuuden (panos–tuotos) vahvistamiseen ja uusiin työtapoihin uusia tutkimus- ja tiedonhankinnan teknologioita hyödyntäen.

Laajat tietopalvelut yhteiskunnan palveluksessa

Toimintavuonna jatkettiin GTK:n tiedon saatavuuden ja laadun parantamista paikkatietolain vaatimusten ja julkisen sektorin tietopolitiikan mukaisesti. Toiminta ja tavoitteenasettelu kytkeytyvät suoraan digitalisaation edistämiseen, julkisen tiedon käytön esteiden poistamiseen sekä investointihalukkuuden vahvistamiseen.

Tulkitun karttamuotoisen tiedon keskitetty ratkaisu eteni tarkentavana määrittelytyönä rinnan uusien teemojen laatimiseen liittyvän käytännön työn kanssa. Vuoden 2016 aikana valmistui useita laajoja valtakunnallisia teemakokonaisuuksia (mm. metamorfoosi, rakennegeologia).

Suunniteltu yhteispohjoismainen ja Venäjän välinen Fennoscandian Geodata Framework -yhteistyö jäi suunniteltua vaisummaksi yhteistyökumppanien oman kehitystyön viiveiden ja resursointiin liittyvien ongelmien takia.

Yhdyskuntarakentamisen digitaalisten palvelujen kehittämisen edellytys on tietovirtojen hallinta, yhtenäiset tietomallit ja standardoidun tiedonkeruun mahdollistavat määritelmät. Yhdyskuntarakentamisen osalta standardeista vastaa BuildingSmartFinland, jossa GTK on toiminut aktiivisesti yhtenäisten maaperämallien määritelmien edistämiseksi. Merkittävä askel yhdyskuntarakentamisen tietovirtojen hallinnassa on rajapintaratkaisun kehittäminen Tampereen kaupungin ja GTK:n välille.

Maaperän luontaisten pitoisuuksien rekisteri (taustapitoisuusrekisteri Tapir) palvelee ihmistoiminnasta aiheutuneiden pitoisuustasojen arviointia. Rekisteriä on laajennettu käsittämään myös kaivosalueita, ja 2016 hankitut Sodankylän ja Kittilän alueiden tulokset liitetään rekisteriin vuonna 2017.

GTK:n tietopalvelujen arvostus on asiakkaiden piirissä korkea sekä kotimaassa että kansainvälisesti. Kanadalaisen Fraser Institutin käyttäjien näkemyksiin perustuvassa kokonaisarvioinnissa GTK:n malmitietoaineisto on toistuvasti arvioitu hyödynnettävyydeltään parhaaksi. Toisaalta GTK:lta odotetaan yhä kehittyneempiä digitaalisia palveluita ja nopeampaa uudistumista tiedontuottajana.

Yhteistyö LYNET-verkostossa yhteisten joukkoistetun tiedon hallintaratkaisujen kehittämiseksi aloitettiin.

Jakelukanavana verkko ja some

Gtk.fi-palvelukokonaisuuden aktiivista ylläpitoa sekä sisällöllistä ja toiminnallista kehittämistä jatkettiin suunnitellusti. GTK:n verkkosivustolla asioidaan lähes edellisvuosien volyymillä (165 000 käyntiä), mutta osa verkkosivustolla tapahtuvasta tiedonhausta on siirtynyt sosiaalisen median kanaviin (Facebook, Twitter, Linkedin). Asiointi asiantuntijakäyttäjien digitaalisissa palvelusovelluksissa (kartta-, lataus- ja rajapintapalvelut) on edellisvuosiin nähden kasvussa. Näissä toteutui v. 2016 yhteensä 135 000 käyntiä.

Suosituimmat palvelusovellukset vuonna 2016 olivat Maankamara-karttapalvelu ja sekä tietotuotteiden latauspalvelu Hakku. Kokonaisuutena GTK:n tietotuotteita ladattiin käyttöön vuonna 2016 n. 25 000 kertaa. GTK:n tietotuotteita voi GTK:n omien palvelujen ohella ladata myös ulkoisten jakelukanavien (esim. MML Paikkatietoikkuna) kautta.

Toimintavuonna uudistettiin Suomen kallioperä -palvelu ja julkaistiin kokonaan uutena palveluna kivimuseon kokoelmia virtualisoiva palvelu Spinelli. Useiden palvelujen sisältöä kehitettiin kattamaan uusia tietotuotteita (14 uutta paikkatietotuotetta) ja olemassa olevien tuotteiden kattavuus laajeni.